Luonnonvärjäreiden oma yhdistys
Yhdistyksen nimi on Värjärikilta. Yhdistyksen kotipaikka on Iitti ja toimialueena on koko Suomi. Yhdistys on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton.
Värjärikilta on yleishyödyllinen yhdistys, jonka toiminta on avointa kaikille kiinnostuneille. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää luonnonvärien käyttöä ja tuntemusta sekä luonnonväritradition vaalimista.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää kokouksia, koulutustilaisuuksia, näyttelyitä, työnäytöksiä, harjoittaa alaan liittyvää julkaisutoimintaa, antaa alaan liittyvää neuvontaa ja ohjausta sekä kerää ja tallentaa luonnonvärien käyttöön liittyvää aineistoa. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia tai testamentteja ja järjestää rahankeräyksiä. Yhdistys voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta tai kiinteää omaisuutta.
Yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi voivat liittyä kaikki luonnonväreistä kiinnostuneet henkilöt ja oikeuskelpoiset yhteisöt ja jotka yhdistyksen hallitus jäseneksi hyväksyy. Jäsenyys katsotaan alkavaksi siitä ajankohdasta, jolloin jäseneksi ilmoittautuminen on hyväksytty. Varsinainen jäsen on velvollinen suorittamaan yhdistyksen vuosikokouksen määräämän vuotuisen jäsenmaksun, joka voi olla erisuuruinen yksityiselle henkilölle ja yhteisölle.
Yhdistyksen kannattajajäseneksi voi liittyä jokainen oikeuskelpoinen yhteisö tai jokainen yksityinen henkilö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja sen toteuttamista ja jonka yhdistyksen hallitus kannattajajäseneksi hyväksyy. Kannattajajäsenet ovat velvollisia suorittamaan yhdistyksen vuosikokouksen määräämän vuotuisen kannattajajäsenmaksun. Jäsenmaksu voi olla erisuuruinen eri jäsenryhmille kuin myös kannattajajäseninä oleville yksityisille henkilöille ja yhteisöille.
Yhdistyksen vuosikokous voi määrätä erisuuruisen kannattajajäsenmaksun yhdistyksen toimialueella ja sen ulkopuolella toimiville yhteisöille. Kannattajajäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa. Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisesta yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Yhdistyksen hallitus voi erottaa jäsenen, kun kahden perättäisen vuoden osalta jäsenmaksut ovat suorittamatta.
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja ja kahdeksi vuodeksi kerrallaan valitut viisi (5) varsinaista jäsentä ja kolme (3) varajäsentä.
Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Hallituksen varsinaisista ja varajäsenistä puolet tai lähennä puolet on vuosittain erovuoroisia. Ensimmäisenä vuotena arpa ratkaisee erovuorossa olevat. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja sihteerin sekä ottaa rahastonhoitajan ja kutsuu muut tarvittavat toimihenkilöt toimikautensa ajaksi.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi hallituksen jäsentä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä on, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompikumpi yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa. Oikeus yhdistyksen nimen kirjoittamiseen on myös henkilöillä, joilla on siihen yhdistyksen hallituksen erikseen antama henkilökohtainen oikeus.
Yhdistyksen tilikausi alkaa ensimmäinen tammikuuta (1.1.) ja loppuu kolmaskymmenesensimmäinen joulukuuta (31.12.). Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen on annettava tilintarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen vuosikokousta.
Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on julkaistava viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kokousta yhdistyksen vuosikokouksessa päätetyssä lehdessä.
Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain tammi-toukokuussa hallituksen määräämänä päivänä. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa vaatimuksen esittämisestä.
Yhdistyksen kokouksissa jokaisella varsinaisella jäsenellä on yksi ääni. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä annetuista äänistä; paitsi 10§:ssä mainituissa tapauksissa. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaalit arvalla, mutta muissa asioissa tulee kokouksen päätökseksi puheenjohtajan mielipide.